torstai 31. joulukuuta 2009

Vanhoja kakkuja


Näitä ei siis kannata syödä. Ja tästä se sitten lähti.


Kakkujen tekeminen on ihanaa ja rentouttavaa. Samalla saa käytettyä pienimmätkin tilkut ja pilttipurkkien kannet..

No niin.

Jos meillä kotona laittaa silmät kiinni ja pyörii ympäri, pysähtyy sitten satunnaisen ajan kuluttua (kun vielä pysyy pystyssä) ja avaa silmät, niin todennäköisesti näkee jotakin itse väkerrettyä. Se johtuu siitä, että olen aina pitänyt näpertelystä. Silti suurin osa kätteni jäljistä löytynee ystävien ja sukulaisten vaatekomeroiden perähyllyiltä. Voi teitä raukkoja! Muistan eräänkin lahjan, jota en enää kehtaisi kenellekään antaa.

Pyrkimys on kohti parempaa. Lienee siis aika astua moderniin maailmaan ja tallentaa tuherrukset digitaaliseen muotoon.