Ja kuinkas kaapin sitten kävikään...

Tumman vihreä maali ei peity ihan äkkiä. Eivätkä jo osin pois rapisseet siirtokuvatkaan poistu ihan hätäisellä hiomisella. Vähintään viisi valkoista pohja- ja pintamaalikerrosta myöhemmin kaappi alkoi kuitenkin vihdoin näyttää valkoiselta. Sopivia koristetarroja ei kuitenkaan näkynyt mailla halmeilla. Niinpä sitten tosiaan ryhdyin koristemaalariksi.

Onneksi olin ennen hiomista ja maalausta piirtänyt kalvolle vanhan kuvion ääriviivat. Skannasin kalvon ja tulostin 1,5 kertaisena sen kahteen kertaan hiukan paksummalle paperille. Paperista leikkelin sapluunat. Toisesta paperista tuli lehtien sapluuna ja toisesta kukkien. Mallia piti tietysti vähän yksinkertaistaa ja yksityiskohdat maalasin loput vapaalla kädellä. Ihan hyvä kai lopputuloksesta tuli, omannäköinen, joten kyllä sitä kai voi kattella.



p.s. Ennen tätä isompaa urakkaa pistin uusiksi myös erään "mäntyisen" pikkulipaston. Siitä varmaan kuvia myöhemmin.